Day 18, Saturday: Tell a story from your childhood. Dig deep and try to be descriptive about what you remember and how you felt.
Tännään tarkotuksena oli mennä purjehtimaan Tonin kanssa. Mää lupasin tuoda ruuat, joten kävin eilen kaupassa ja tänä aamuna oli tarkotuksena opetella espanjalainen omeletti ja tehä brownieita. Näin jopa unta kaarnapurjeista ja päässä soi herätessä Mikki Hiiri merihädässä! Sään takia matka kuitenki peruuntu, mutta ehkä huomenna koitetaan uuestaan :)
Pysytään veneteemassa lapsuudenmuistossaki.
Oli syksy, mää olin ehkä alle 10-v. Niin nuori, että siskoki vielä tuli mukkaan reissuille. Mentiin äitin ja iskän kanssa eräilemään: ajettiin meiän huipulla Isuzun lava-autolla, vene mukana trailerissa, pienelle metsälammelle kalalle. Siinä oli ympärillä semmosta kitukasvusta mäntymetsää, ja rannat oli heinikkoa. Oli pilvinen päivä, aika kylymä.
Kalaa ei tietenkään tullu. Jossai vaiheessa sitte mentiin rannemmas kokeilemaan, ja äitillä tarttu tietenki siima yläpuolella olleeseen mäntyyn. Kaikkien asenne oli semmonen "hah, mitä nää nyt nuin menit tekemään?" Äiti hyppäs veneestä rannalle irrottamaan siimaa. Minä pähkäilin, että meen auttamaan. Astuin maalle, ja yhtäkkiä huomaan, että mulla on toinen jalka maalla, toinen venneessä, ja vene lähtee alta karkuun. Ei kai siinä ollu muuta vaihtoehtoa ku tipahtaa lampeen.
Vesi oli kylymää. Tosi kylymää. Kukkaan ei tienny nauraakko vaiko auttaa mua. Lopulta sitte saatiin mut ylös vedestä, kaikki vaatteet likomärkinä. Rynnättiin takas Isuzulle, laitettiin lämmöt täysille ja mulle muilta vaatteita päälle.
Vieläkin saan kuulla tuosta tapahtumasta :D Ja naurattaahan se.
Con amor, Heidi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti