Luulen, että en oo potenu koti-ikävää aiemmin, koska ihmiset ympärillä on ollu niin huippuja. Mun isäntäperhe, työkaverit ja uuet kaverit on niin mahtavia ihmisiä, etten oo ehtiny kaivata kotia. Skypessä perheen kanssa puhuessa oon aina kiireinen, pahalla päällä ja muute vaan änkyrä, unohan kuinka iso voimavara ne oikiasti on.
Nyt sitte iski ensimmäistä kertaa koti-ikävä, heti kerralla pahimmasta päästä ku tulin Caterinan ja Julin luokan kanssa Barcelonaan vierailemmaan. Menorcalla ei oo yliopistoja, joten nuoret lähtee joko Madridiin tai Barcelonaan opiskelemaan. Tultiin keskiviikkoiltana ja lähetään huomenna sunnuntaiaamuna, ja ollaan kierrelty eri kouluja. Perjantaina mulla oli vappaapäivä, ja kuleksin yksin ympäri kaupunkia. Olo on ollu aika surkia, mutta nähtävyyksistä se ei johu. Joka paikka on niin uskomaton, että en oo voinu muuta tehä ku tuijottaa suu auki. Mutta samalla ajattelen koko ajan vaan, kuinka kivvaa täällä ois olla perheen kans. Äiti jäis ihastelemaan kaikkia kasveja, iskä ois niin turistin näkönen ku olla voi, siskon ja sen tyttökaverin kanssa voitais nauraa muille ihmisille. Ikävä on ihan hirviä, ja ku päälle vielä lissää sen, että sukulaisen hautajaiset oli perjantaina ja iskän synttärit tännään (onnea vielä iha hirviänä! <3), ni tahtosin vaan olla kotona. Melkeen kaduttaa koko reissu, ja ku vielä ajattelen kuinka palijon rahhaa on palanu, ni harmittaa vielä enemmän. Seki on yks asia mihin tarvin vanhempia, sanomaan mulle että ei kuluttaminen haittaa.
Barcelona on aivan mahtava kaupunki. Mieli ei pysty ymmärtämään, miten ihminen voi luoda semmosia monumentteja ku Sagrada familia tai Arc de Triomf. Olo on vaan ollu aika pikkunen isojen rakennusten keskellä, ja yksinäinen ku itekseen kierrelly nähtävyyksiä. Ei auta ku toivoa, että pääsen tänne uuelleen vähän paremman seurueen kera. Tää reissu on ollu liian hektinen, liikaa ihmisiä, liian vähän aikaa, liian vähän unta.
Kuvia reissusta pistän ens viikolla!
Con amor, Heidi
P.S. Huh, ennää pari viikkoa ennen ku sisko ja sen tyttökaveri tullee Menorcalle.
Saateri kirjotin jo niin hienon jutun tähän ja painoin julkaise ja unohin laittaa tuon nimetön nii se pyyhki KAIKEN! ärr...
VastaaPoistaNo vaan pointti oli se, että eläpä ala nyt ikävöimään ku ota kokemuksen kannalta. Käydään sitte joku kerta porukalla nauramassa niille ihmisille. :) Ja ens viikko on jo taas helpompi ku oot takas Menorcalla ja voit kitistä vaikka työkavereille!
Tsemii ja kohat nähhää! -MäryN
First world problems, angst ku Barcelonassa on niin rankkaa :D Mutta ku se ikävä iskee ni ei sille maha mittää! Ja kyllä mää otin kokemuksen kannalta, vierailin aivan uskomattomissa paikoissa ni elä huolehhi :)
PoistaMitkä kohat me nähhään? EHEHEHEHE.