En tiiä mikä siinä on että olin missä vaan, ni päädyn aina porukkaan jossa on pelkkiä poikia :D
Perjantai-iltana näin ekkaa kertaa perheen vanhimman lapsen, Julin (20-v) kavereita. Tavattiin ne keskustorilla, ja myönnän että pikkusen jännitti kävellä kohti isoa poikalaumaa. Maria sano, että täälläpäin kaikki tytöt haluaa olla skeittareitten (tyttö)kavereita, joten oon kuulemma tosi onnekas että saan hengailla niitten kans. Enkä ihimettele, pojjaat oli tosi mukavia!
Eilen lauantaina Juli meni taas skeittiparkkiin kavereittensa kanssa, ja kysy mua mukkaan. Oli tosi nätti päivä ja mulla oli kamera mukana, ni pääsin harjottelemaan kuvvaamista! Mun kamera, Nikon D3100, on kierrelly mukana vasta joulusta asti, joten vieläki totuttelen käyttämään sitä ja ylipäätänsä harjottelen kuvien ottamista.
Oli siistiä katella niitte temppuja!
En kestä kuinka raukka tuo lapsi oli :D Yritin vaan olla nauramatta...
Toivon mukkaan opin tuntemaan poikia ja muitaki Julin kavereita enemmän, onha täsä yli kolme kuukautta aikaa! Ilimaki alkaa pikkuhiljaa lämpeneen, ennää ei tarvi ulkona viittä miljoonaa paitaa päällekkäin.
Tännään mennään perheen kans lounaalle kiinalaiseen ravintolaan. Kolme nuorinta lasta on adoptoitu Kiinasta, ja koska Menorcalla on usseita kiinalaisia lapsia ni perheillä on tapana kokoontua kerran vuodessa (yleensä kiinalaisen uudenvuoden tienoilla) illastamaan.
Pakko muuten vielä kertoa yhestä asiasta, joka on yllättäny tosi isosti täällä. Oon tosi koti-ihminen. Asuin siskon ja sen tyttökaverin kans kaks vuotta pois kotoa, enkä ikinä oppinu sanomaan sitä asuntoa muuksi ku kämpäksi. Mun koti on aina ollu Yli-Iissä. Kuitenki ku olin asunu täällä vasta pari päivää, ni sannoin heti tätä taloa kodiksi. En tiiä mikä siinä on, mutta tää on heti tuntunu tosi lämpimältä ja kotosalta paikalta. Ja näköjään tunne on molemminpuolinen, puhuin Caterinan kanssa eilen ja se sano, että oon jo niinku lapsi sille. Jännää miten nopiasti asiat muuttuu!
Con amor, Heidi
P.S. Mikä pettymys, kalija on täällä ihan yhtä pahhaa ku Suomessa.
Mää aion tänään maistella korealaista kaliaa, mutta tykkään kaljasta Suomessakin, niin eiköhän se mee :D Lisäksi Leena on sanonu, että täällä ruukataan sekottaa kaljaa ja viinaa keskenään ja se on kuulemma ihan juotavaa... Uskon vasta sitten kun maistan!
VastaaPoistaRaportoi sitte kokeilusta! Mulle ei oo ikinä kalija maistunu, mutta tännään pääsen kokkeilee sangriaa ja malibua, toivottavasti niitten kans on parempi onni :)
VastaaPoistaOon nyt usiampana päivänä juonu sojua ja kaljaa sekotettuna, se on hyvvää! Soju on siis korealaista viinaa, mutta ei se suomalaisittain ees oo viinaa, koska siinä on normaalisti joku 19% alkoholia..
VastaaPoistaLisäksi hyvvää on sojupommi, kaljan ja sojun lisäksi siihen laitetaan korealaista siideriä (joka on alkoholitonta?!). Seki on aika hyvvää, mutta siideri tekee siitä ehkä vähän liian makean mun makuun.
Huu, kuulostaa jännältä! Mää oon täällä pitäytyny vaan kalijassa ja viineissä. Lauantaina käytiin paikallisessa baarissa, jossa eurolla sai kalijan ja tapaksia, ja tuliha siinä muutama kierros otettua vaikken mausta tykännykkää :D Uutta oli myös punaviini, jossa oli hiilihappoa. Varmaan sitä Suomestaki saa, mutta ite en ollu ikinä kokkeillu :o
VastaaPoista